4 kpl Ilmakehä - suojaa ja suodattaa




Ilmakehä eli atmosfääri koostuu kerroksista, jotka ympäröivät maapalloa. Kerrokset ovat kemialliselta koostumukseltaan melko samanlaisia, mutta niiden tiheys pienenee korkeuden kasvaessa.
  Ilma on kaasuseos, joka sisältää typpeä (78%), happea (21%), argonia (alle 1%) ja hiilidioksidia (0,04%). Ilmakehässä on lisäksi vesihöyryä ja kiinteitä aineita, kuten tuhkaa, pölyä, suolakiteitä ja aerosoleja. Ilmakehä jaetaan kerroksiin kaasukoostumuksen tai lämpötilan mukaan. Kaasujen tiheyden mukaan ilmakehä jaetaan kahteen kerrokseen, homosfääriin ja heterosfääriin. Ilmakehä voidaan jakaa myös lämpötilan mukaan.

Homosfääriin kuuluu ilmakehän alaosan maanpinnalta noin 100 km korkeuteen, sen kaasukoostumus on tasalaatuista ja sekoittunutta.

Heterosfääriksi kutsutaan ilmakehän yläosaa noin 100 km korkeudelta ylöspäin. Sen kaasut ovat kerrostuneina oman molekyylipainonsa mukaan niin, että alempana esiintyy raskaita typpi- ja happimolekyylejä ja ylempänä kevyempiä kaasuja, kuten heliumia ja vetyä.

Troposfääri on ilmakehän alin kerros lämpötilan mukaan jaoteltuna. Troposfääri ulottuu päiväntasaajalla noin 16 km:n ja navoilla 8 km:n korkeuteen. Troposfääri on elämälle soveltuva kerros, jossa esiintyvät lähes kaikki havaitsemamme sääilmiöt.

Tropopaussi on troposfäärin yläosa, jossa ilma saavuttaa tason, jolla viileneminen ja kohoaminen lakkaavat. Sen keskilämpötila on -60°C

Stratosfääri sijaitsee troposfäärin yläpuolella, jossa on voimakkaasti ultraviolettisäteilyä imevä otsonikerros. Stratosfääri päättyy stratopaussiin noin 48 km:n korkeudessa. Maan stratosfääri mahdollistaa elämän säilymisen, koska se sitoo haitallista ultraviolettisäteilyä.

Stratospaussin yläpuolella oleva kerros on mesosfääri. Mesopaussi, joka on sen yläraja on noin 80-90 km:n korkeudella. Mesopaussin lämpötila on noin -100°C.

Termosfääri on ilmakehän ylinkerros, siellä lämpötila alkaa nousta. Termosfäärin alaosaa kutsutaan ionosfääriksi, koska kaasut ovat siellä ionisoituneessa muodossa. Ionosfäärissä esiintyy revontulia.

Eksosfääriksi kutsutaan ilmakehän kaikkein ulointa osaa, joka sisältää pääosin vetyä ja heliumia. Ilmakehä vaihtuu vähitellen avaruudeksi.

Magnetosfääri on Maan magneettikentän vaikutusalue, joka ulottuu kauas ilmakehän ulkopuolelle.

Auringon säteily etenee avaruudessa valon nopeudella energiaa menettämättä. Aurinkovakioksi kutsutaan ilmakehän yläosaan saapuvaa lyhytaaltoista säteilyä. Auringon sähkömagneettisesta säteilystä 51% imeytyy maanpinnalle ja meriin, 3% pilviin, 16% imeytyy ilmakehän molekyyleihin ja pölyyn, 4% heijastuu maanpinnasta takaisin, 20% heijastuu pilvistä takaisin ja 6% heijastuu siroamalla.
  Otsonikerros ja suurin osa otsonista sijaitsee stratosfäärissä noin 20-25 km:n korkeudessa. Maapalloa ympäröivä otsonikerros on ollut vakaa miljoonia vuosia. Ihminen on toiminnallaan kuitenkin saanut aikaan otsonikerroksen ohentumaa käyttämällä kloorifluorihiilivetyjä.