Maaperä on maankuoren päällimmäinen osa, irtomaakerros, josta kasvit ottavat tarvitsemansa ceden ja ravinteet. Sen alla sijaitsee kallioperä, jonka pinta on pitkän ajan kuluessa paikoitellen hajonnut, rapeutunut, pieneksi paloiksi tuulen, sateen ja lämmönvaihteluiden vaikutuksesta. Maaperän aines on syntynyt kallioperästä hitaasti rapautumalla tai se on kulkeutunut ja kasaantunut tuulen, veden tai jään avulla. Maaperä koostuu myöskin eloperäisistä eli orgaanisista aineista.
Suomen maaperä on muodostunut pääosin viimeisen jääkauden aikana ja sen jälkeen. Maaperän paksuus on keskimäärin 8,5 metriä, mutta eri alueilla paksuus vaihtelee muutamasta metristä jopa 100 metriin. Yhdessä kallioperä ja maaperä muodostavat maankamaran. Suurin osa kallioperästämme koostuu vahvoista syväkivilajeista, kuten graniitista ja siitä muuttuneesta gneissistä.
Maaperä koostuu maalajeista, jotka sisältävät lajitteita. Lajitteita ovat muun muossa lohkareet, sora ja hiekka. Maalajit jaetaan kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin niiden syntytavan perusteella. Kallioperästä rapautumalla ovat syntyneet kivennäismaalajit kun taas eloperäiset maalajit ovat syntyneet kuolleiden kasvien ja eläinten hajotessa. Kun mannerjää alkoi sulaa, sen sisällä ollut maa-aines jäi kallioperän päälle sellaisenaan. Näin on syntynyt Suomen yleisin maalaji moreeni. Moreeni on ainoa maalaji, joka sisältää kaikkia lajitteita lohkareista saveen sekoittuneena, se on siis lajittumaton maalaji. Maannos on maaperän yläosaan kehittynyt kerroksellinen rakenne, jonka on saanut aikaan ilmaston, rapautumisen, kasvillisuuden, eläinten ja maaperän hajottajien yhteisvaikutus. Eri leveysasteilla on erilaisia maannoksia.
Eloperäistä ainetta on pintamaassa vähän, koska hajottajat toimivat tehokkaasti. Näillä alueilla esiintyy latosolimaannoksia. Kuivuessaan latosilimaannos kovettuu lateriitiksi. Havumetsäilmastojen alueella on kosteaa ja viileää, jolloin hapan eloperäinen aines hajoaa hitaasti ja muodostaa podsolin. Aroalueiden maannos on mustamulta eli tsernosemi, joka on erinomaista viljelymaata.
Jamaikan maaperässä on runsaasti bauksiittia, jota käytetään alumiinin raaka-aineena. Jamaikalla on louhittu bauksalttia vuosikymmenten ajan ja louhinnan seurauksena alumiinituotannon sivukivestä syntyy laajoja lammikoita punaista mutaa. Saaren hiekka on hienoksi jauhautunutta korallia. Saarella on myöskin mustaa, vulkaanista alkuperää olevaa hiekkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti