Maapallo sai alkunsa pöly- ja kaasupilvistä noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Maapallon sisärakenne jaetaaan kolmeen kerrokseen: ytimeen, vaippaan ja kuoreen. Sisimpänä maapallon keskellä on paksu, kuuma ja tiheä sisäydin. Se on muodostunut raudasta ja nikkelistä. Ytimen lämpötilan arvioidaan olevan 3 000-6 000 astetta.
Kiinteän ytimen ynpärillä on sulasta raudasta muodostunut paksu ulkoydin. Sulan ulkoytimen aines on liikkeessä sisäytimen ympärillä, mikä aiheuttaa voimakkaita sähkövirtoja. Nämä muodostavat maapallon magneettikentän. Magneettikenttä suojaa avaruudesta tulevalta kosmiselta säteilyltä.
Alavaippa koostuu pääosin silikaateista eli piin ja hapen yhdisteistä sekä magnesiumin ja raudan happiyhdisteistä. Alavaippa on suurimmalta osin kiinteää ainesta, jonka lämpötila on noin 1 300 astetta. Ylävaippa sijaitsee alavaipan päällä, ylävaippa muodostaa vaihtumisvyöhykkeen alavaipan ja sulan, plastisen kerroksen eli astenosfäärin välille. Vaippa kerroksessa tapahtuu radioaktiivista hajoamista, joka tuottaa lämpöä. Sen seurauksena on hidasta liikettä eli konvektiovirtausta, nämä virtaukset saavat maapallon ylimmän kerroksen eli litosfäärin liikkeelle.
Maapallon kuorikerros ei ole yhtenäinen vaan muodostuu useammasta litosfäärilaatasta. Litosfäärilaattojen erkanemissaumoissa syntyy uutta mereistä kuorta. Törmäyssaumoissa vanhaa kuorta painuu alityöntönä astenosfääriin, jossa se sulaa. Litosfäärilaattojen reunoilla on yleisesti vulkanismia, maanjäristyksiä ja vuorenpoimutusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti