Maapallon pinta-alasta yli 70% on merten peittäämää. Meret jaetaan suurin valtameriin ja pienempiin sivumeriin. Valtameriin kuuluvut Tyynimeri, Atlantti, Intian valtameri, Eteläinen jäämeri ja Jäämeri. Nämä meret ympäröivät mantereita lukuisine sivumerineen. Niitä ovat maanosien välissä sijaitsevat välimeret, kuten Välimeri ja Karibianmeri, kapeiden salmien välityksellä valtameriin yhteydessä olevat sisämeret, kuten Mustameri. Myöskin valtameristä saarijonojen erottamat reunameret, kuten Pohjanmeri kuuluvat niihin.
Merenpojan topografia on yhtä vaihtelevaa, kuin mantereiden topografia. Mantereita reunustaa mannerjalusta, joka vaihtuu mannerrinteeksi ja edelleen syvänmeren tasangoksi. Valtamerien keskiselänteet sijaitsevat valtamerien pohjalla kohdassa, jossa litosfäärilaatat erkanevat toisistaan. Niiden keskellä syntyy uutta merenpohjaa.
Merivirrat ovat pysyviä, pinnansuuntaisia virtauksia, jotka syntyvät pääasiassa samaan suuntaan puhaltavien pasaati- ja länsituulten vaikutuksesta. Pinnansuuntaiset merivirrat jaetaan lämpimiin ja kylmiin. Kylmät merivirrat viilentävät rannikkoalueiden keskilämpötiloja ja aiheuttavat kuivuutta. Lämpimät merivirrat nostavat rannikkoaluiden keskilämpötiloja ja lisäävät sateita, koska haihtuminen on suurempaa.
Kumpuamista tapahtuu, kun merivirta törmää mannerjalustaan tai kylmä ja lämmin merivirta törmäävät toisiinsa. Kumpuamisen voi myös aiheuttaa maatuuli.
Jamaika sijaitsee Karibianmeren rannalla ja se on Isoihin Antilleihin kuuluva saarivaltio. Jamaikalle virtaa päiväntasaajan lämmin merivirta. Lämpimän merivirran vuoksi Jamaikalla on ympäri vuoden lämmintä ja myöskin sateita saapuu ympäri vuoden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti