Ilmakehän luontaiset kasvihuonekaasut eli vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani nostavat maapallon keskilämpötilaa 33 astetta. Jos luontaista kasvihuoneilmiötä ei olisi, maapallon keskilämpötila olisi -18 astetta. Osa maapallolta lähtevästä ulossäteilystä heijastuu takaisin tai absorboituu kasvihuonekaasuihin, jolloin maapallon ilamsto lämpenee.
Maapallolla on ollut useita pitkiä, satojen miljoonien vuosien pituisia, lämpöjaksoja. Lämpötila on tuolloin ollut 5-10 astetta nykyistä korkeampi eikä jäätä tai lunta ole esiintynyt suuressa määrin missään, ei edes napa-alueilla. Maapallolla on ollut viisi jääkausiaikaa eli glasiaalikautta, jolloin ainakin osa maapallosta on peittynyt jäätikön alle. Kausien kesto vaihtelee kymmenistä miljoonosta vuosista sataan miljoonaan vuoteen. Jääkausiaikojen keskellä on lyhyitä lämpöjaksoja, interglasiaaleja. On todennäköistä, että 5000-10000 vuoden kuluessa nykyinen interglasiaali päättyy ja jäätiköt valtaavat uudelleen alaa maapallolla.
Jäätiköitymiseen vaikuttavia muutokset Maan kiertoradassa, mannerten sijainti maapalallolla, pinnanmuodot ja vuortenpoimutus kuten Himalajan ylängön kohoaminen, muutokset merivirroissa sekä ilmakehän kaasujen koostumus.
Maapallon kiertoradassa tapahtuu säännöllisiä ilmastoon vaikuttavia muutoksia. Niitä kutsutaan Milankovitchin sykleiksi. Maan kiertoradassa tapahtuu muutoksia soikeasta pyöreämpään 98 000 vuoden syklillä. Maan akselin kallistuskulma vaihtelee 20-25 asteen välillä 41 000 vuoden välein. Lisäksi akseli kiertyy vaappuvan hyrrän tavoin, tätä kutsutaan prekessioksi. Jäätiköitä ja meren pohjan sedimenttejä tutkimalla on pystytty osoittamaan, että muutokset maapallon kiertoradassa ovat vaikuttaneet maapallon ilmastoon - erityisesti jääkausien ja interglasiaalien sijoittumiseen.
Ilmasto voi muuttua myöskin katastrofin seurauksena. 65 miljoonaa vuotta sitten ilmaston voimakas kylmeneminen aiheutti hirmuliskojen kuolemisen sukupuuttoon. On todennäköistä, että suuren asteroidin törmääminen aiheutti kylmenemisen.
Auringon aktiivisuuden vaihtelut vaikuttavat maapallon ilmastoon. Pieneksi jääkaudeksi kutsutaan viileää ajanjaksoa vuosien 1450-1850 välillä, jolloin Auringon aktiivisuus ja auringonpilkkujen määrä olivat poikkeuksellisen alhaiset.
Ihminen on voimistanut kasvihuoneilmiötä vapauttamalla ilmakehään runsaasti kasvihuonekaasuja. Näistä merkittävimpiä ovat hiilidioksidi, metaani, otsoni, dityppioksidi eli ilokaasu ja monet teollisesti tuotetut kemikaalit kuten hiilivedyt sekä fluori- jq bromiyhdisteet.
Ilmastomalleilla on ennustettu, että maapallon keskilämpötila nouseen tällä vuosisadalla 1-6 astetta nykyisestä. Yli kahden asteen nopeaa lämpenemistä pidetään ekologisesti ja sosiaalisesti kriittisenä rajana. Ilmaston muutos vaikuttaa sademääriin ja sateen jakautumiseen eri alueille. On arvioitu, että valtamerten pinta kohoaa ilmastonmuutoksen seurauksena 18-59 com vuosisadan loppuun mennessä.
Ilmastonmuutosta pyritään torjumaan kansainvälisillä sopimuksilla ja päästökauppajärjestelmällä. Jokainen voi arkipäivän valinnoillaan vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti