Sateen edellytyksenä ovat nousevat ilmavirtaukset. Kun ilma nousee ylöspäin, se jäähtyy ja siinä oleva vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi tai härmistyy jääkiteiksi. Veden kiertokulussa vettä haihtuu jatkuvasti ilmakehään. Kun vesi palautuu ilmakehästä maahan, puhutaan sateesta. Sade syntyy, kun ilman suhteellinen kosteus saavuttaa kastepisteen eli on 100% ja vesihöyry tiivistyy noki-, suola- ja pölyhiukkasten ympärille. Sade syntyy pilvessä nousevien ilmavirtausten yhteydessä jääkide- tai törmäys-yhdistymisprosessina.
Sadetyyppejä ovat konvektiosateet, orografiset sateet ja rintamasateet. Konvektiosade syntyy, kun Aurinko lämmittää voimakkaasti maanpintaa ja maa lämmittää yläpuolella olevaa ilmaa. Lämmennyt ilma kohoaa nopeasti korkealle, jolloin kosteus tiivistyy kumpu- ja ukkospilviksi.
Orografiset sateet eli vuoristosateet syntyvät, kun mereinen ja kostea ilmamassa kohtaa rannikon tai vuorenrinteen ja kohoaa ylöspäin. Kohoava ilmamassa viilenee ja siinä oleva kosteus tiivistyy sateiksi vuoren merenpuoleisille rinteille.
Rintamasateita esiintyy polaaririntamassa sykloneiden yhteydessä. Sade syntyy, kun kylmä ilmamassa pakottaa lämpimän ja kostean ilman kohoamaan ylös. Lämpimässä rintamassa syntyy pitkäaikaisia ja heikkoja sateita. Syklonin kylmän rintaman sateet ovat voimakkaampia kuurosateita,
Maailman sateisimmat alueet sijaitsevat päiväntasaajan matalapainealueella. Lämpimät merivirrat lisäävät sateisuutta rannikolla. Kylmien merivirtojen yllä oleva kosteus tiivistyy pilviksi ja sateiksi jo meren yllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti